Tämä buenos airesissa suunniteltu ja vuonna 1938 esitelty designklassikko nimettiin alunperin bkf-tuoliksi kolmen suunnittelijansa (bonet, kurchan ja ferrari-hardoy) mukaan. Tuoli tunnettaneen kuitenkin parhaiten lepakkotuolina. Lepakkotuolin arvon tunnisti 40-luvun alussa suomalainen artek, jonka amerikkalainen tytäryhtiö artek-pascoe aloitti ensimmäisenä tuolin teollisen tuotannon. Tuolista muodostuikin todellinen menestys seuraavina vuosikymmeninä, erityisesti nuoremman polven keskuudessa modernina ja rentona istuimena. Lepakkotuoli on sittemmin vakiinnuttanut paikkansa eräänä kalustesuunnittelun ikonina. Lepakkotuoli on tehty laadukkaasta italialaisesta, kasviparkitusta nahasta. Nahka tulee toscanan alueelta, josta tulee perinteisesti paras kasviparkittu nahka. Tuolin runko on 12 mm vahvuista ruotsalaista umpiterästä. Runko antaa lepakkotuolille olennaisen keveän ja ilmavan ulkonäön, tinkimättä kuitenkaan tukevuudesta ja vakaudesta.